Muistoja marras-joulukuulta

Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 2015 Sinulle blogini lukija. Ollaan olemassa tänäkin vuonna. Nopeasti alkavat Joulun pyhät olla jo ohitse. Tätä teemaahan edellisissä blogi-päivityksissäni on sivuttu, niin nyt vielä ennen Loppiaista voinee vähän avata muutamia pakettien kääreiden sisältä löytyneitä juttuja, mitä annoin lahjoina. Mutta vain muutama, sillä ei muuta kuin eteenpäin, nyt voin taas suunnitella uusia puuhia ja käsityöaskareita uuteen vuoteen.

Luulen, että voimme aloittaa kuvakattauksen Itsenäisyyspäivän juhlia varten tekemälläni hihattimella, mistä mainitsinkin blogipäivityksessäni. Tässä pieni yksityiskohtakuva valmiista iltapuvun asusteesta. Eli luonnonvalkoinen hihatin, minkä tein virkaten salomoninsolmuja ohuen ohuesta Austermannin kid mohair-silkki langasta. Eli 75 % kid mohairia ja 25 % silkkiä. Lankaa 25 g:n kerässä huikeat 225 metriä. Lanka on aivan ihanaa ja unelmankevyttä hattaraa, olen aiemmin tehnyt samasta langasta toisenkin hihattimen. Lanka on myös todella riittoisaa, sillä tuo 25 g riitti valmiseen hihattimeen ja aivan vähän sitä vielä jäikin, vaikka viimeistelin tuota yläosaa ketjusilmukkalenkein ja pienin valkein siemenhelmin. 

Sitten muutama joululahja. Olen jo monena Jouluna ajatellut, että olisi ihanaa tehdä itse makeisia. Jonkinlaisia suklaajuttuja olen joskus vuosia sitten tehnyt, mutta tähän ikään en ikinä koskaan milloinkaan marmeladeja. Nyt hyvän omenahillovaraston turvin sain idean kokeilla sitä marmeladien valmistukseen, kun Martan joulukirjasta löysin ohjeen. Valmistus onkin yllättävän helppoa, aineetkin löytyivät (agar-agarkin apteekista pienen odottamisen jälkeen) melko kivuttomasti, mutta itse marmeladien kuivatus on aikaavievää ja hidasta. Lopputulos oli kuitenkin mielestäni vaivanarvoinen, marmeladit maistuivat mukavasti omenalle, eivätkä olleet ollenkaan liian makeita omaan makuuni. Tässä muutama kuva marmeladilahjan eri vaiheista :

 Viime syksynä löysin poistohinnalla neonväriset lankakerät, mitkä sitten päätyivät rauhallisen ruskeanharmaan kaveriksi neulottuihin peruspipoihin. Näihin pipoihin innostuin myös kokeilemaan silmukoiden jäljentämistä Suuren Käsityölehden ideasta. Tätäkään en ollut aiemmin oikeastaan tehnyt. Lopputulos silmukoinnissa ei ihan omaa silmää hivellyt, mutta ajattelin pipojen pirtsakoiden värien ilahduttavan Pieniä Poikia, jotka saivat ne lahjaksi. Jotta pikkukorvia ei villa-sekoitelanka kutittaisi tai tuuli tuivertaisi silmukoiden läpi, tein vielä tipunkeltaisesta fleecestä "pannat" pipojen vuoriksi ja lisäsin lankatupsut koristeeksi.

Pari pientä virkattua juttua vielä tässä, mitä käärin muutamaan pakettiin. Eli kuvissa vihreä-harmaa patalappu, mikä tehty Patalappuja à la Carte -kirjan ohjetta hieman muunnellen, eli lisäsin kerroksia saadakseni aikaan vähän isomman lapun ja viimeistelin vähän eri tavoin, kun ohjeessa. Langat omasta varastosta. Samasta kirjasta vohvelivirkatun patalapun ohjetta mukaellen tein 100 % bambulangasta tiski- tai pölyrätin. Tähän työhön lanka tuli hankittua Tampereen Kädentaitojen messuilta tuliaisina, mistä sain vielä tehtyä toisen, pienemmän rätin pienempään käteen langanlopusta, eli kaikki meni ja hyvä niin. Sitten viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, kuvassa vielä nuo luonnonvalkoiset remmitossut 11-12/2011 Suuri Käsityölehden ohjeella virkaten, viimeistelty vaaleankeltaisilla kukkanapeilla. Langat näihin löytyivät omasta varastostani ja napit myös. Tosin tilasin niitä aiemmin syksyllä Ikihelmen nettisivuilta koruosien tilauksen yhteydessä, silloin kun tein kirpputorimyyjäisiä varten niitä kukkavirityksiäni.

Sellaisia muutamia kuvamuistoja marras- joulukuulta kuluneelta vuodelta. Kyllä itse tehty on aina tekijälleen palkitsevaa, kivaa, sekä ajankulua on ollut jokaisessa projektissa :) - Toivottavasti nämä myös ilahduttivat saajiaan eri tavalla kuin ostettu lahja <3