Jokohan sitä alkaisi pian tarvita talvirenkaita alle? Taas
alkaa olla ajankohtaista miettiä näitä. Syysloman kynnyksellä ollaan.
Yöpakkasetkin tulivat, viime yönä taisi olla ihan kunnolla pakkasella. Silti
aamupäivästä melkein auringonlaskuun asti touhusin ulkosalla ja pienellä
takapihallani. Oli vielä niin mahtava ilma päivällä.
Varmaan jo puoli yhdentoista pintaan lähdin ulos. Ihan ensin
hain taloyhtiön haravan lainaan varastosta. Olin jo kertaalleen haravoinut kuluvalla
viikolla lumipallo-, ja kanukkapensaan(?), sekä pihlajan ja lehmuksen lehtiä.
Iso kasa jäi niiltä jäljiltä keskelle pikkupihaa. Aloitin touhut sillä, että pussitin
sen lehtikasan kuuraiset lehdet muovipusseihin, mitkä sitten taas tyhjensin takapihan ja
pensasaidan takana olevaan ojanpenkkaan ja ryteikköön. Saavat puolestani maatua
sinne. Taloyhtiöllä kun ei ole mitään säiliötä tms. vastaavaa haravointi- ja puutarhajätteille.
Eikä niitä voi kaikkia bioroskikseen tai kaatopaikkajätteisiinkään sulloa.
Sitten tein lisää uutta kasaa, eli haravoin takapihani
uudelleen, sekä myös tuosta ns. pihaltani tai ulko-oveni ja keittiönikkunani
takaa, sekä makuuhuoneen ikkunan alta, vaikkakin nämä oikeastaan kuuluvat taloyhtiön
tai kiinteistöhuollon hoidettaviin alueisiin. Hyvällä mielellä ja auringosta
iloiten puuhasin.
Haravan palauduttua takaisin varastoon, kävin nappaamassa
sisältä pikkukukkaron kortteineen taskun pohjalle, aurinkolasit silmille ja
kännykän kuulokkeet korville. Siitä sitten suorin kävellen lähikauppaan. Täytyyhän se työttömän tarjouksia hyödyntää,
mitä oli loppuviikon tyrkytyksessä ja saa sitten taas huomennakin syödäkseen.
Tälle päivälle kun oli varattuna eilistä sapuskaa.
Kaupan jälkeen toin ostokset sisälle ja lähdin tällä kertaa
häkkivarastolleni. Hain sieltä sen jätesäkin, missä ne trikookuteet, mitkä sain
muutama viikko sitten Kummitytyn äidiltä, ihmeelliseltä ystävältäni. Ne
kuteethan ovat siellä säkissä hyrskyn myrskyn heikun keikun. Sopivasti suloisen
sekaisin. Tai miten sen ottaa...suloisen ja "suloisen"... Kuteita on kahta
väriä, vihreää ja vaaleankeltaista. Päällimmäisenä säkissä ne vihreät ja
pohjalla keltaiset kuteet. Päät ja hännät aikasta sekaisin, kuten jo taisin
todeta.
Sisältä otin pyykinkuivaustelineen ja heitin sen kumolleen
(kiitos vinkistä ihmeellinen ystäväni) takapihan betonilaatoille ja aloin
setviä säkin sisältöä. - Puuuuuh! Vihreä kude oli vielä enemmän syherössä, kun
keltainen. En tosiaankaan jaksanut koko säkkiä vyyhdittää, vaikka
lounastaukokin välissä. Ehkä sentään puolet tai vähän päälle. Voin sanoa, että
oli sekin jo saavutus, kun hommaa se oli tuossakin määrässä, muutama tunti
taisi mennä. Vielä on riittämiin puhdetta toisessa puolikkaassa. Koskahan sitä
jaksaa uudelleen innostua?
Samalla mietin, kun Kummitytyn äiti oli kokeillut värjätä
ko. kudetta. Lupasipa tuo vielä kuteita hakiessani, että voisin minäkin pitää
omilleni värjäystalkoita heidän kakkospesukoneessaan. Vihreästä pitänee tehdä ruskeaa. Keltaisesta lie
yritän värjätä osan oranssiksi, sekä sitten voisin ehkä yrittää saada aikaan sitä
kaunista liilahtavaa, mitä kuteiden
lahjoittajakin oli omistaan värjännyt. Aika
sitten näyttää, mitä värjätyistä kuteista syntyy. - Virkattuja mattoja? -
Ehkäpä myös koreja.
Kun alkoi viiletä, ja aurinko jo laskea, piti siirtyä
sisähommiin. Eli jatkoin pyykinpesulla
ja pipon neulonnalla pikkuiltapuhteina. Laitoin myös omenapuuron tulille, ja
samoilla liedenlämpimillä keittelin muutaman isohkon punajuurenkin huomista
silmälläpitäen. Juuri se keitinveden sävyn suuntainen olisi kiva kuteissa. Koska
lämmitin vielä nyt illalla saunan, niin pitihän se lakanatkin vaihtaa. Kohta
voikin hyvällä omallatunnolla mennä nukkumaan. Eipähän tarvitse lottoakaan
valvoa, koska se vaan sitten jäi lottolenkki tekemättä. Ei haittaa! Päivä lokakuun
auringossa takapihalla puuhastellen oli lystiä ajankulua. Huomenna saakin
sitten vaikka sataa...?
Hyvän päivän valitsit puutarhahommille :) Tänään olis jäänyt tekemättä, mekään tuskin tänään kätköjä lähdetä etsimään... Pääsinpä taas päivän lehden kuvaan... kera toisen tyttären....
VastaaPoista