tiistai 28. lokakuuta 2014

Jouluun on 8 viikkoa

Jouluun on noin 8 viikkoa. - Kjääääks.

Mitä Joulu kullekin merkitsee? Mitä se pitää sisällään? Mitä sen "pitää" pitää sisällään? - Näihin kysymyksiin olen joutunut miettimään vastauksia noin viiden vuoden ajan. Enkä ole löytänyt. Kadottanut pikemminkin.

Myönnän : vähän ("vähän"?) ahdistaa. Ei ole helppoa rakentaa uusioperheen kuvioissa Joulua. Miehekkeen myötä Jouluni ovat olleet hyvin erilaisia, kuin aiemmin sinkkutyttönä. Ennen olen jollain tapaa pitänyt Joulusta. Jaksanut ajatella läheisiä ja tärkeitä ihmisiäni. Askarrella kortteja, ehkä koristeitakin. Halunnut koristella kotia, laittaa jouluisia juttuja. Leipoa, jopa ruokaakin valmistella. Tai sitten ainakin osallistua Joulun pyhinä ruuan valmisteluihin, kattauksiin ja touhuihin joko Äitini luona, tai omassa kodissani.

Nyt ahdistaa. Ja sen täytyy johtua näistä "uusista" kuvioista Miehekkeeni myötä. En ylipäätään ole varma, onko Mieheke ollut jouluihminen. Hänellä on työnsä puolesta mahdollisuus kuitenkin lomailla Joulun pyhinä, sekä ennen ja jälkeen pyhien. Hän voi viettää aikaa itsekseen ja läheistensä kanssa enemmän kuin mitä minulla oli mahdollista töissä ollessani. Nyt voi olla toinen tilanne, jos työttömyyteni venyy. En kuitenkaan oikein tiedä, mitä Joulu hänelle merkitsee. Ilmeisimmin kuitenkin ruoka on tärkeä osa sitä, koska hän usein Esikoisensa kanssa maistelee jouluruokia (lähinnä laatikoita) jo ennakkoon ja toisinaan myös alehintaan varsinaisten pyhien jälkeenkin.

Näinä Miehekkeen ja minun, eli lyhyemmin Meidän yhteisten vuosien aikana Jouluja on vietetty hyvin erilaisilla kokoonpanoilla ja virityksillä. Hänellä kun on Esikoisensa ja Kuopuksensa. Näiden myötä on heidän Äitinsä ja sieltä puolelta Isovanhemmat. - Lista jatkuu : meillä molemmilla on Äidit. Hänen Äitinsä tässä suhteellisen lähellä, omani vähän kauempana. Hänellä on Isänsä ja tämän Vaimo, kauempana. Minulla on Veljeni ja Siskopuoleni, molemmat kauempana. Siskopuolellani pitkälti perhe ja ns. omat kuvionsa. Miehekkeellä myös Sisarensa, kaikista kauimpana ja myös ns. omat kuvionsa. Eli äkkiseltään ajatellen Joulun ns. liikkuvat osat, eli ihmiset ovat lisääntyneet. Kun ihmisten määrä lisääntyy, myös huomioitavat ihmiset, asiat ja Joulun osat ja palaset ovat lisääntyneet. Tämän vuoksi ahdistukseni määrä on myös lisääntynyt. - Kjääääks uudelleen!

Mieheke on toisaalta hyvä suunnittelemaan ja organisoimaan. Olen silti huomaavinani sellaista, että nämä isot pyhät ja etenkin Joulu lamaannuttaa hänen organisointikykynsä. Tai ainakin hänen on kovin vaikeaa aiheesta keskustella ja suunnitella siihen liittyviä kuvioita kanssani. Minä olen yleensä se, joka tekee avauksen aiheesta. Yleensä noin kahta kuukautta ennen. Ikään kuin viritän hänet Joulun ajatukselle. Siltä minusta tuntuu, koska yleensä avaus tekee hänet hiljaiseksi, eikä hän pysty suunnittelemaan mitään. Ehkä hän ajattelee, että aikaa on vielä suunnitella ja keskustella. Hän kun ei avaa suutaan, koska ei ilmeisesti halua loukata ketään. Luulen. Sitten jonkun aikaa asiaa muhittuaan hänelle saattaa muodostua jonkinlainen runko tai pohja pyhiä varten. Siltikään vielä hän ei pysty aiheesta keskustelemaan minun kanssani. Sitä en tiedä, onko jo ajatuksia ja / tai keskustelua Esikoisensa ja Kuopuksensa Äidin, tai hänen oman Äitinsä kanssa. Eipä kait juurikaan.

Yleensä kuitenkin Jouluun liittyvät asiat saadaan jonkinlaiseen järjestykseen. Tosin vasta aika lähellä h-hetkeä. Tai siltä minusta tuntuu, että aivan liian myöhään. Etenkin kun minäkään en haluaisi loukata ketään ja ymmärrän Äitiemme (ne yksinäiset) huolen Jouluun liittyen. He kun myös ovat sen tyyppisiä ihmisiä, että haluaisivat selvyyttä näihin kuvioihin. Omalla tavallaan tekevät pientä urkintaa ja tiedustelua aiheesta, ehkä lähinnä minulta. Tämä kasvattaa lisää ahdistustani, koska enhän itsekään ole saanut vastauksia tai ajatuksia Miehekkeeltä.


Nyt olen jo päätä avannut. Itse asiassa tein sen jo viikko sitten, kun Miehekkeellä oli vähän lomaa ja meillä normaalia arkea vähän enemmän yhteistä aikaa. Ahdistusmöykky on siis syljetty ulos, kun sanoin, että Meidän pitäisi taas alkaa ajatella ja suunnitella, miten ja missä Joulua vietetään. Hiljaisuus on laskeutunut välillemme. Nyt sulatellaan. Katsotaan nyt sitten, mitä tästä sulaneesta massasta muovataan. Viikkojen prosessi on siis käynnistetty. Jouluun on 8 viikkoa. - Huokaus! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti