Omenaista ja pihlajanmarjojen punaista

Kotini sisääntulon vieressä kasvaa komea pihlaja. Tänä syksynä marjoja on ollut valtavina ja isoina terttuina. Lisäksi yksittäiset marjat näyttävät suurilta ja hyvänlaatuisilta. Mitähän tämän perusteella pitäisi vetää johtopäätöksiä talvesta? "Ei pihlaja kahta taakkaa kanna" tai "Tulee pitkä ja runsasluminen talvi." - Kyllä vanha kansa tietää.

Nooooh... Talven tulo ja pituus jäänee nähtäväksi. Vaan tosi pian tuli lämpötilat alas nyt yhdessä vuorokaudessa. Nimittäin sunnuntaina oli iltapäivällä ja aika pitkälle iltaan vielä noin 15 astetta. Vuorokautta myöhemmin, eilen maanantaina, jo paleli. Olisi pitänyt olla hanskat huivin lisäksi. Ehkä päähinekin. Tuuli ja vettä vihmoi ihan reilusti. Illalla ei ollut enää kuin pari-kolme astetta lämmintä. Iik! Tälläisestä syksystä minä EN pidä.

Olen nyt puuhannut omenoiden parissa. Olen ollut perheellisen Ystäväni apuna tuoremehuasemalla ja oppinut paljon sen toiminnasta. Lisäksi olen saanut omenoita jo aiempien lahjusten lisäksi lisää, eli vajaan muutaman pussillisen eri lajikkeita, mm. punakanelia. Yhden pussin annoin ystävälleni, yhden vein sokereiden ja muutamien purnukoiden keralla anoppikokelaalleni, kun hän halusi välttämättä keitellä hilloja minulle ja meille. Yksi reilusti vajaa pussillinen jäi itselleni jatkojalostettavaksi. Omenaa sellaisenaan, omenaa lohkoina aamuisen kaurapuuron seassa, omenaa piirakassa, omenaa paistoksessa, omenaa herkkupuurossa, omenaa kuivaten uunissa, omenaa lenkkimatkan varrella ("Saa ottaa"), omenaa, omenaa... - Uuuh! "On niin omenainen olo!"

Siis voinkin edellisen jälkeen todeta, että olin innosta puhisten jo ainakin viikon verran katsellut kotioven viereistä pihlajaa poimimaan kutsuvine valtavine terttuineen... Haaveillen, että tänä syksynä kyllä keitän elämäni ensimmäiset pihlajanmarjahyytelöt. Odotin rauhassa ja nyt kun tiesin, että viime yönä oli kylmä, ehkei aivan miinuksella, mutta jo melko lähellä, niin nyt vähän aikaa sitten kävin jokusen tertun riipimässä. Eikä pihlajassa huomaa eroa!

Nyt on tässä kirjoittamisen ohella pihlajanmarjamehupohja (ei omenia!) keitetty ja illalla lie hyytelö valmiina purkeissa. Ans kattoo ny ja miten on lopputulema, vai täytyykö todeta, kuten kettu: "Happamia!"

edit: kuvat lisätty 24.9.2014 / liekki