Värjäillen

Trikookuteita värjäsimme Kummitytyn äidin kanssa. Ne oli niitä samaisia kuteita, mitä heiltä syyskuun lopussa raahasin kotiin. Niitä, mitä setvin ja "vyyhditin" takapihallani lokakuussa. Nyt sitten noin kuukautta ja rapiat myöhemmin saimme aikaiseksi värjäyspäivän järjestämisen. Pitkät on piuhat, eli kuteet, mutta ei minulla ole ollut kiirettä asian kanssa, mutta Kummitytyn kotona sattuu ja tapahtuu kaikenaikaa, niin aikatauluhan tässä ehkä vähän venyi. Vaan eipä tuo tosiaan haitannut, mutta nyt sitten kun Kummitytyn äiti itse ehdotti päivän järjestämistä, niin tokihan minä siihen suostuin.

He kun tekevät kodissaan remonttia ja värjäyksessä käytetty pesukone on ilmeisimmin poistumassa, tai ainakin siirtymässä remontin jatkumisen edetessä. Tämähän se taisi sitten olla se lopullinen liikutin tähän toissapäivän ohjelmaan. Onhan se tapa tuokin käyttää kokonainen sumuisen harmaa päivä värjäten iloisen värisiä materiaaleja tuleviin käsityökoukkuihin ihanan Ystävän ja ihanien lapsiensa seurassa. Olihan se Isäntäkin näköpiirissä, ainakin ruoka- ja kahviaikaan.  "Torstai toivoa täynnä" ja varsinaista ilo- ja väriterapiaa siis...heh! Ei lainkaan huono vaihtoehto, joten suosittelen lämpimästi edelleen värien käyttöä tavalla tai toisella, jos kaamosaika väsyttää tai masentaa.

Pari viikkoa sitten käydessämme samaisen Kummitytyn äidin kanssa Kädentaitojen messuilla, löysimme Rit-nimistä värijauhetta melko edukkaaseen hintaan. Ei ollut se ihan tavanomaisin ja tutuin väriaine, netistäkään ei juuri suomen sanaa tai kokemuksia tähän tarkoitukseen löytynyt. Ostin kuitenkin rohkeasti kolme pakkausta, suklaanruskeaa, oranssia ja liilahtavaa, tai purppuraa väriä. Värien lisäksi tarvittiin suolaa puuvillan värjäykseen (villalle ja tekokuidulle suositellaan etikkaa). Lähikaupasta kun kauppareissulla oli kaupparyhmän oman tuotemerkin halpis-ruokasuola loppu, ostin hienoa merisuolaa, kun en malttanut yhden ja ainoan asian vuoksi toiseen kauppaan ajaa. Katsos, vähän fiinimpää juu, kun kuteet olivat ilmaisia ja tosiaan väritkin melko edukkaita (3,60 euroa / laatikko), niin saattoi sitten siihen suolaan ns. uhratakin vähän enemmän.

Jännittävää olikin sitten se, miten alkuperäiset vaaleankeltainen ja sini-turkoosiin taittuva vihreä muuntuvat itse värjäyskäsittelyssä. Keltaista kudetta olikin minulla enemmän setvittynä, joten siitä teimme ensimmäisen erän vähän toista kiloa ruskealla, ja toisen lähes kilon oranssilla. Vihreää (oliko n. 700-800 g) sitten vielä lopuksi iltapäivällä yritimme muuntaa liilan suuntaan. Koko valoisan päiväajan pesukoneessa oli värjäyspesu tai huuhtelu menossa. - Huh! Koneparka...

Värien tekeytymistä ja pesukonetta odotellessa viihdytin vähän lapsia. Värjäyspäivän ruoka- ja kahvihuolto hoitui reippaan Emännän myötämielisellä asenteella. Lisäksi ehdimme vähän kuulumisia vaihtaa ja keskeneräisiä käsitöitä avittaa eteenpäin. Ystäväni, Emäntä, on kyllä sellainen sukanluoja, ettei taas ole toista moista aikoihin vastaani tullut. Sukka tai kaksi päivässä pitää niskajumin aktiivisena, niinköhän se on. Miten voikaan pienten lasten äiti olla aikaansaava. Nostan hattua!

Entä värjäysten lopputulos. Niin... Mitähän sitä nyt sanoisi. Alkuperäinen keltainen väri oli parempi värjäyspohjana kuin viimeinen vihreästä kuteesta kokeilu. Olimme vyyhdet sitoneet vertailun vuoksi toisella värillä, joten näimme, miten ne käyttäytyvät samalla värillä. Ensimmäinen värierä oli siis keltaisesta ruskeaksi . Tämän lopputulemana ei ehkä sitä suklaanruskeaa saatu, mutta aivan kelpoa ja kaunista, olisikohan terran- tai tiilenruskeaa kylläkin näistä kuteista tekeytyi. Eli punaruskeaa sävyä. Vihreä sidontaan käytetty kude sitävastoin oli enemmän sitä perinteisempää ruskeaa, ehkä aavistuksen jopa sitä suklaanruskeaa, taittuen harmaan suuntaan. Hyviä sävyjä molemmat siis.

Toinen kokeilumme, alunperin vaaleankeltainen kude, vyyhden sidontaan käytimme vihreää kudetta ja värjäysvärinä oranssi. Lopputuloksena syntyi pirteää ja iloista auringonkukan suuntaan olevaa, lämpimänkeltaisen sävyistä kudetta. Sävy näin kaamoksen ja sumuisen aikaan oiva päivän piriste. Eli ei siis appelsiinin oranssia.  Luulen, että parempi näin. Entäpä sidonnassa käytetty vihreä. Hmm...mitenhän sitä nyt kuvaisi... Vielä vihreämpi lopputulos. Murrettu, ns. myrkynvihreä, taittuen keltaiseen, kuten oranssin väriaineen voisi kuvitella tekevän. Uskon, että joku voisi pitää siitäkin sävystä. Toimisi varmaan tehostevärinä matonkuteissa, mutta ei ehkä virkattuna mattona, tai koreina, mitkä tiettävästi itselläni lopullisia tuotteita näistä kuteista.

Viimeinen erämme olikin sitten alunperin vihreää kudetta, sidonnassa keltaista. Ennakko-odotusten mukaan se haasteellisin erä. Väriero kun on aika iso alkuperäisestä toivottuun lopputulemaan. Vyyhtien väriä ja lopputulosta voisi sävynä ehkä kuvailla farkunsiniseksi tai laventeliksi. Värjäyksen lopputulos ei ole aivan tasainen, eli meleeratuin tuli tästä erästä. Kyllä se kuitenkin liilan suuntaan lähtee taittumaan tuo sävy, kun tarkkaan katsoo. Sidontaan käytetty keltainen on lopputulokseltaan liilahko, ehkä vähän jäi ennakko-oletustani vaaleammaksi, vaaleanpunaisemmaksi. Kuvaisikohan sana kanervanpunainen lopputulosta. Sidontaan käytetty sävy oli enemmän suosikkini näistä. Mutta jos sinisestä pitää, tämä varsinainen värjätty kude on varmaan ihan jees.

Yllättävän kauan nämä kuivavat. Tänään (lauantai) saattaa olla illemmalla olla jo aika käsillä, että voi keriä vyyhdet. Hetki sitten tuli lumikuuro, mikä taukosikin jo. Silti sen myötä maahan jäi pienenpieni valkoinen kerros. Aivan kuin pitkästä aikaa olisi taas päivänvaloa, ainakin verrattuna noin kolmeen edelliseen sumupäivään.  Tästä innostuneena halusin yrittää kuvata kutakin erää ennen kerälle saattamista.  Keltainen oli vaikeaa kuvata. Lisään nuo kuvat tänne, kun saan siirrettyä ne kamerakännykästä kannettavalle. Kuvista voi myös nähdä, että kude ei ole täysin tasalaatuista, se on teollisuuden ylijäämää. Kokonaisuuden hinta jää edulliseksi, jos ei lasketa, kuinka paljon kuteita on kuljetettu edestakaisin, heh... Suuri kiitos itse kuteista, värjäysinnovaattorina toimimisesta, messuseurana olemisesta, iloisen värjäyspäivän mahdollistamisesta ja muonituspalvelun järjestämisestä kuuluu Ihanalle Ystävälleni (olet superia) ja Ihanalle Perheelleen! <3

edit : kuvat vyyhdeistä lisätty 29.11.2014 klo 19:45  / liekki