Sadepäivä pitkähkön aurinkoisen ja lämpimän kauden jälkeen
on aluksi aika hämmentävää. Tai sateesta, eihän se nyt ole kaikenaikaa satanut,
mutta kuitenkin paaaaljon harmaampaa ja kosteampaa on ollut kuin viime aikoina
on ollut. Sääntilan käänne syksyisempään on tapahtunut. Ainakin tämän päivän
ajaksi.
Tänään tarvitaan pientä piristystä, se olikin aamun kirkas
ajatus. Minähän tunnetusti piristyn siitä, että saan ostaa jotain pientä, tai tehdä
jotain käsillä, tai vähän herkutella... Vaan ajatelkaas sitä, jos tämän kaiken
mainitun sisällyttää samaan päivään. Eihän silloin voi mitenkään päivä olla,
kuin ihan loistava! Juu-u...kyllä! Tänään ON loistava päivä! Samalla voi hyvällä
mielellä taas innostua työnhausta. Olen siis tänään kahteen uuteen paikkaan viritellyt
hakemusasioita. Se onkin jo saavutus, mitä voi myös juhlia noilla aiemmin
mainituilla pikkupiristeillä.
Okei okei...minäpä nyt kerron kuvilla vähän lisää, niin
jospa tämä avautuisi paremmin.
Ensinnä kuvaan ilmestyy (yllättäin?) taas mekko. Kauniista
kesäisistä säistä ja mekkokeleistä kun on niin ilo nauttia, niin pari
viikonloppua takaperin sitten tein kuvassa näkyvän löydön. Mekko (tai tunika,
miten vaan) on minulle tuntemattomaksi jääneen kotiompelijan tekemä. Hän myi
sen taidetapahtumassa kirppistyyliin ja -hintaan. Kertoi, että on tehnyt sen raidallisista
pukupellavista (värit musta/harmaa, liila/luumu) itselleen, ja oli sitä mieltä,
että toista samanlaista ei tule vastaan. Itse myynti kun tapahtui ulkotiloissa,
missä ei ollut mahdollisuutta sovittaa mekkoa, mallailimme sitä myyjän kanssa
minulle ikkunalasia peilinä käyttäen. Hän uskoi, että koko (arvio noin 40)
riittäisi minulle. Koska budjettia olen saanut miettiä pitkän kesän (tai ehkä
koko työttömyysjakson ajan), niin tokihan tätäkin ostosta ensin mietin ja
harkitsin. Harkittuani sitten päätin, että haluan jatkaa mekkojen käyttöä
syksyyn, ehkä vaikka jopa talveenkin asti. Eli tämä toiminee legginsien ja
paksujen sukkahousujen kanssa mainosti. Ehkä vaikka jopa töissä. (Olen
yrittänyt ehdollistaa itseäni ajattelemalla itseni töihin).
Mutta koska mekkoa ei oltu alunalkaen tehty minulle, niin
eihän koko aivan sattunut. Yläpuoli oli siis aavistuksen väljä ja pussitti sovittaessa
ikävästi. Pidin kuitenkin mekon mallista ja keksin, josko olkaimia lyhentäisi,
niin mekko asettuisi minun mittoihini paremmin. En ole juurikaan
ompelutaitoinen, niin sain idean, josko ompelisin vain isot napit olkaimiin,
niin jopa lyhenisi. Pari viikkoahan siinä meni ajatuksesta käytäntöön, nappeja ei ollut omassa varastossa,
mutta eilen kävin paikallisen käsityöyrittäjän ihanassa kaupassa ja löysin nämä
isohkot suklaanruskeat(?) napit. Mustia nappeja en missään nimessä halunnut,
eikä liilan/luumun värisissä vaihtoehdoissa oikein ollut sopivia ko. liikkeen
valikoimissa, joten päädyin sitten näihin. Minusta on ihan ok, että ne ovat
eriväriset, kuin itse mekko. Riiteleekö väri teidän mielestänne kokonaisuuden
kanssa? - Siinä ne kuitenkin nyt ovat, rennolla kädellä, rouheasti mustalla
puuvillalangalla, ommeltuna paikoilleen. Tykkään! :)
Niin...eikä se eilinen shoppailu sitten jäänyt pelkästään
nappikaupoiksi. Syksyn tullen olen haaveillut kengistä. Kun viime viikolla
kävin kirppiksellä, olin nähnyt siellä myös yhdet syksyisemmät kengät, mitkä
silloin jätin ostamatta. Piti sitten käydä katsomassa, vieläkö ne siellä
olisivat. No eipä tietenkään enää olleet, mutta valikoimiin olikin ilmestynyt
lisää kenkiä. Niistä sitten löysin alla olevan kuvan nilkkurit. Nilkkurit on
nahkaa, vuorit ja pohja ovat nahkaa, joten mielestäni 12 euroa oli aivan kohtuullinen
hinta näistä. Ne ovat vielä hyvässä kunnossa, sisä- ja ulkopohjat ja kantalaput
näyttävät siltä, ettei niitä juuri ole käytetty. Kantalaput ehkä voisi syksyä
kohti vaihtaa karhennetuiksi, kun ne ovat nyt pinnaltaan sileät. Lisäksi
tietysti pitää käyttää nahanhoitoainetta, niin saa pinnasta kosteutta
hylkivämmän. Minusta nuo ruskeaan taittuvat pohjat ja korot keventävät kivasti nilkkureiden
ilmettä. Ehkä tuo nahan värikin on enemmän tummanharmaa, kuin synkeähkö musta,
vai mitä luulette? - Tykkään! :)
Mainitsinko aiemmin sanan: herkuttelu. Siinäkin menee värien
puolesta tämän päivän teemaan. Jos ei tällaisena päivänä mieli piristy kahvin
kanssa nautitulla rahkaletulla (paistaja saa viimeisen) ja mustikoilla, niin aika outoa. - Muistakaapas siis ilahduttaa itseänne! Ps. Kiitos kattauksen
kehäkukista kuuluu Rakkaalle Ystävälleni. Kiitti sinne toiselle puolelle
ruutua! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti