perjantai 3. heinäkuuta 2015

Kaikilla aisteilla

Carpe diem - Tartu hetkeen! Nyt on paras aika sille. Tarttua hetken fiilikseen ja miettiä mitä se on. Mitä SINUN mielesi halajaa? Onko paikka, mihin haluat mennä? Onko ihminen, jonka haluaisit tavata? Onko asia, minkä haluaisit toteuttaa?

Kesällä kun kaikki on helpompaa toteuttaa, suosittelen eh-dot-to-mas-ti kokeilemaan. Pienistäkin asioista saa suuret fiilikset. Usko pois, näin se on! Ei kaikkea tarvitse viimeisen päälle miettiä valmiiksi, kyllä se elämä kantaa, se voi jopa yllättää. Alkuperäinen ajatus, tai suunnitelmakin kun voi muuttua matkan ja hetkellisyyden myötä. Kirjoitan nyt omasta kokemuksesta.

Kesällä on myös hyvä hellittää kellon perään tuijottelusta ja aikatauluttamisesta. Voisi ottaa vähän lunkimmin. Aina ei tarvitse suorittaa. Siksi se hetkeen tarttuminen. Löytyisiköhän vaikka se itselle sopiva rytmi levon ja hiljentymisen kautta. Onnistuisiko pysähtyminen hetkeen, tajuta maailma ympärillään kaikin aistein.

Toivoisin jokaisen tämän tekstin lukijan tahollaan miettivän, miltä oma kesä maistuu ja tuoksuu. Näkevän kesän kauneuden (se on kuitenkin suhteellisen lyhyt), miten vihreää, miten kukkeaa. Näistä isoista ympyröistä voi siirtyä pienempiin yksityiskohtiin,  nähdä vaikka miten jäätelökioskin jonossa edellä seisonut lapsi hymyilee saadessaan jäätelön, tai puistossa tai kedon äärellä ihailla, kuinka perhonen kohottautuu siivilleen hetken kukalla levähtämisen jälkeen, huomata kuinka aalto tavoittaa rannan. 

Senhän voi myös kuulla, kuten vaikka lintujen perheen kasvamisen,  hyttysen ininän, tuulen suhinan, ja sadekuuron yllättämisen. Sen sadekuuron voi myös tuntea ihollaan, kun hetken innostuksen vallassa lähdettyään, hetken päästä huomaakin, ettei sitä sateenvarjoa tullutkaan mukaan. Tuntea voi miten aurinko lämmittää iholla, tai paarma puraisee, tai miten vatsanpohjasta nippaisee vuoristoradalla ajellessa. Tunne se on väsymyskin, kun viimein pääsee viikonkin kesälomalle rankan työputken jälkeen. Silloin nimenomaan toivoisin ja suosittelisin hetkeen tarttumista ja niitä pieniä asioita. 


Kun osaa aistia pieniä, jopa pienenpieniä, niin elämä ja sen hetket tuntuvat vielä suuremmalta lahjalta. Se joka iloitsee pienistä, saa iloita useammin ja enemmän. Yritän itse ajatella tämän tyylisesti. Minulla on ollut aikaa pohtia, on siis ollut aikaa ja mahdollisuus näille pienille asioille olla ja tulla vastaan, tarttua hetkeen. Tämä kun on itselleni erilainen kesä, erilainen moneen vuoteen. 




ps. Iik!!! - Lisäys klo 15:01, julkaisuajankohta tälle oli klo 15:00:00 (oikeasti, niin se näytti!!!), Carpe diem, siis! :O

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti