Ahkera kuin muurahainen

Paljon on tapahtunut viime kirjoituksen jälkeen. Sain siivous- ja sisustusvimman, mikä jatkuu edelleen. Olen käynyt kotona kaappien kätköjä läpi. Melko monta vaatepussia lähti jo kierrätykseen. Muutamat kengät myös. Mutta esimerkiksi lankojen, laukkujen ja kirjojen osalta luopuminen kesken, siksi tuo jatkuu edelleen. Mutta olen tyytyväinen, että tännekin asti päästy luopumisen tuskaisella tiellä. Olenhan jo aiemmin todennut sen olevan toisinaan vaikeaa.

Tyytyväisyyteni on lisääntynyt myös siitä, kun olen saanut myös olohuoneen huonekalut vaihdettua eri asemiin, kun aiemmin. Tämä tapahtui pääsiäisen aikana, eli noin viikko sitten. Huone näyttää nyt aikalailla erilaiselta. Vielä on kuitenkin tekemistä. Mene ja tiedä, ehkä makuuhuoneenkin järjestys tulee muuttumaan. Kohta saanee kantaa puutarhakalusteet takapihalle, kevään lämpimin päivä on nyt illassa.

Päivät ovat siis kuluneet vallan vauhdikkaasti arjessa ja pyhässä. Menneissä päivissä ja kuluneiden parin viikon aikana on ollut muutakin. On ollut sosiaalisuutta ja ystävyyttä. Suru-uutisiakin kaksin kappalein, mutta onneksi näiden vastapainoksi rutkasti myös pieniä ilonaiheita. Jatketaan niistä.

Sain nyt sitten viime kirjoitukseen liittyen auton käytettyä öljynvaihdossa sekä kesähuollossa merkkiliikkeessä (siitä en ole varma, oliko tämä vikatikki). Huomenna olisi tarkoitus saada kesärenkaat alle, jos vaan Kummitytyn iskä kiireiltään ehtii. Rengasvarikon jälkeen alkaakin olla aika auton katsastuksen. Se jännitysnäytelmä on siis vielä edessä. Iik! Pitäkäähän peukkuja, ettei mitään isompaa huomautettavaa ole. Toivon nimittäin kovasti, ettei tarvitsisi jälkikatsastaa.

Vuokranantajamme tässä taloyhtiössä järjesti kuntotarkistuksen (tämä luultavimmin antoi pientä lisämaustetta siivous- / sisustusinnolleni). Allekirjoittaneen osalta tässä asunnossa ei pahemmin ole korjattavaa / huomautettavaa. Olin kuitenkin itse ottanut esille keittiön kodinkoneet, mitkä ovat alkuperäiset, ja tältä osin varsin energiasyöppöjä. Jääkaappi-pakastin on ollut seurannassani. Minusta se ei pidä lämpötilaa vakaana. Tätä oli siis jo ennen tammikuista sulatusoperaatiotani. Nyt ilokseni kuulin saavani uuden jääkaappi-pakastimen, mikä kotiutetaan maanantaina. Sain myös omasta ehdotuksestani uudet ritilät astioiden kuivauskaappiin. Jee!

Monihan tietää, että yliopistojen ja korkeakoulujen yhteishakukin päättyi juuri. Koska osallani työnhaussa oli pientä pettymystä (hain erästä paikkaa, kävin haastattelussa, enkä tullut valituksi) tässä ennen pääsiäistä, tein tempauksen ja hain ko. yhteishaussa yhteen koulutukseen. Eli tämä tarkoittaa sitä, että valintakokeet on edessä toukokuun loppupuolella. Aina pitää yrittää!

Lisäksi mukaan mahtuu liikuntasuorituksia ja samalla pientä pyrkimystä keventää ruokavaliota, vaan tiedä siitä, pystynkö onnistua laihtumaan vaikka muutaman kilon. Voisinpa ainakin yrittää! Tässä "urheiluhulluudessa" Lahdessa käydessäni löysin - 50 % alella mustat juoksutrikoot (hinta jäi siis alle 20 euron) ja Finnwearin uima-asun - 70 % alennuksella, eli 10 euron hintaan. Näiden lisäksi mukaan tarttui lähes iskemätön (tai siltä se vaikutti) soft shell -ulkoilutakki Pelastusarmeijan kirppikseltä hurjaan 7 euron hintaan. Väri pirteän oranssi.  Pitäähän sitä jotenkin itseään motivoida...

Pääsiäisen pyhät ohitettuani olen siis muun muassa ehtinyt jo kaksi kertaa tässä lähellä sijaitsevalle luontopolulle. Ihan huikea paikka ja se sijaitsee aivan kaupungin kulmalla. Sijaintinsa puolesta sinne voisi jopa pyöräillä ja sitten patikoida polulla ja lopuksi pyöräillä takaisin kotiin. Tänään kävin talvilomailevan Ystäväni kanssa ulkoilemassa siellä kauniin ja lämpimän päivän kunniaksi. Pakkasin meille termariin kahvit ja pientä evästä mukaan. Otin kännykän kameralla muutaman kuvan, jotka liitän nyt tähän tämän kirjoituksen loppuun.

Ensimmäisenä esittelen kuusen juurakkoa. On se kasvun ja luonnon voimat vaan jotenkin jotain ihmeellistä, eikös vain?

Sitten esittelyvuoron saa tämä "Minä vannon, kautta kiven ja kannon...".

Maasto luontopolulla oli todella vaihtelevaa, myös korkeuserojen suhteen. (ps. Nämä oli muuten sitten sitä pientä vaihtelua).

Tästä tuli mieleeni ajatus : Tuetaan toisiamme.

Ja tämä vähän samaa teemaa, oli jotenkin tosi vaikuttava ja hieno näky, nimesin tämän : "Kaksi yhdessä. Yksi kahdessa. Keskellä kaikkien muiden".

Ja lopuksi tämä "Ahkera kuin muurahainen" (Enpä muuten ole ikinä ennen koskaan milloinkaan nähnyt moista kuhinaa!) toimi tämän blogipäivityksen innoittajana ja kuulumisten kertomisen motivaattorina :